torstai 24. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

On taas se aika vuodesta, kun ruoka on iso osa päivää. Toivotamme siis hyvää joulua!

Olkoon joulupäivät kivuttomia, toimikoon vatsa oikein (jotta pystytte nauttimaan vapaista) ja maistukoon ruoka!
Kärsikäämme vasta joulupäivien jälkeen.

perjantai 18. joulukuuta 2015

Vessapassin onnellinen omistaja

Tein vihdoin ja viimein sen fiksun päätöksen, että liityin Chron ja Colitis Ryn jäseneksi. Päätökseen vaikutti oikeastaan vain ja ainoastaan se, että liittymällä sain paljon puhutun Vessapassin. Päätin, että nyt saa loppua kotiin jumittaminen vain siksi, ettei kaupungissa ole ilmaisia vessoja tarpeeksi. Josko tämä auttaisi taas sosiaalistumisessa.

Niin, jos ei joku vielä tiennyt, niin myös me IBS-diagnoosiset olemme oikeutettuja kyseiseen passiin. Tämä oli itsellenikin aika yllätys, mutta positiivinen sellainen. Liittyessä jäseneksi tulee vain valita IBS diagnoosiksi.
25€ vuodessa ei tunnu kovin pahalta, jos sillä saa helpotusta julkisille paikoille. Toki passia vilauttaessa antaa sen kuvan, että sairastaa tulehduksellista sairautta, mutta se lienee pieni hinta siitä, että pääsee ajoissa vessaan.

Jäsenkortin mukana sai kivan tietopakettipläjäyksen ja muutamia IBD-lehden menneitä numeroita. Meikäläinen lähtee niitä lukemaan.

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

IBD-viikko 1. - 6.12.2015

Tällä viikolla on Suomessa vietetty ensimmäistä kertaa IBD-viikkoa. Viikon tarkoituksena on ollut tuoda tietoisuuteen IBD-sairauksia niillekin, jotka ovat perusterveitä. Ihmiset ovat mm. facebookissa ja blogeissaan kertoneet omista sairauksistaan ja sairastamisestaan, Lisäksi joissain jääkiekko-otteluissa IBD ja Vessapassi ovat olleet esillä, ja Crohn ja Colitis ry:n edustajat ovat jakaneet tietoisuutta sairauksista ständeilemällä.

Mietin koko viikon, mitä kirjoittaisin tänne aiheesta. Koska totta hemmetissä mä tänne jotain kirjoittaisin. En kuitenkaan halua alkaa toistaa itseäni puhumalla viime vuoden keväästä, ja en ole vielä varma millaista juttua alan raapustaa kuluneen syksyn oireista (tarvitsen vähän aikaa ajatella ensin). Päätin sitten tähän kohtaan nostaa esille niitä rohkeita ihmisiä, ja hienoja tarinoita, joita olen itse viikon aikana lukenut.

Ensinnäkin, tiedättekö jo IBD Cyclingista? Jos ette, klikklik! IBD Cycling on jääkiekkoilija Teemu Ramstedtin perustama seura, jonka tarkoituksena on tuoda tulehdukselliset suolistosairaudet tutuksi uudelle kohderyhmälle, saada tiedon ja vertaistuen piiriin lisää sairastuneita ja heidän läheisiään, sekä houkutella lisää harrastajia liikunnan pariin. IBD-tietoisuutta lisätään liikunnan kautta, ja se on ihan supersiistiä. Lisäksi Ramstedt sairastaa itse tulehduksellista suolistosairautta, ja jo pelkästään se että hän on uskaltanut sen ääneen sanoa (julkisuudessa) on todella rohkeaa.

Pari muutakin jääkiekkoilijaa ovat "tulleet kaapista" sairauden kanssa: Raimo Helminen ja Esa Keskinen. Heidän sairastamisestaan ei tietääkseni julkisuudessa tiedetty ennen tätä viikkoa, joten nostan hattua heillekin. Tosin tuosta Keskisen jutun lopusta en kauheasti tykkää - hän lopetti lääkkeet kesken, alkoi juoda "huuhaa-juomaa", ja se auttoi, tulehdus parani ja pystyy jälleen elämään normaalisti. Hienoa että Keskisen kohdalla kävi niin, mutta en todellakaan haluaisi että jotkut muut sairastavat ns. ottavat oppia tuosta ja jättävät lääkkeet tuosta vaan pois. Sillähän voi olla kohtalokkaat seuraukset. Tietty voi olla että IL:n journalismin huimalla tasolla (...) on ollut osuutta siihen miltä tuo on saatu kuulostamaan; nyt vaikuttaa aikalailla ihmeparantumiselta, ja siitä en tykkää.

Uusimmassa IBD-lehdessäkin on juttua Tuohimaa-bändin laulajan Lauri Tuohimaan sairaudesta ja laulajan elämästä suolistosairauden kanssa. Tai jotain tällaista. En ole vielä saanut omaa IBD-lehteäni (syytän postia), joten en ole voinut tätä juttua lukea.

Loppuun tv-sarja(jakso?)vinkki: Inhimillisessä Tekijässä puhuttiin viime viikolla IBD-sairauksista, puhumassa oli Teemu Ramstedtin lisäksi sisätautien erikoislääkäri Hannu Väänänen, sekä Anna Hakala. Hakala sairastaa vaikeaa crohnin tautia, ja viime vuonna hänen #kutsumua-postauksensa facebookissa lähti leviämään kuin kulovalkea. Jaoin sen postauksen itsekin. Karua luettavaa, mutta karu on sairauskin. Inhimillisen Tekijän voi katsoa tästä klikklik! Suosittelen.

Olen tällä viikolla monta kertaa lukenut sanat "Suomessa IBD-sairauksia sairastaa jo 42 000 / 45 000 (luku vaihtelee lähteestä riippuen) ihmistä". Joissain paikoissa on myös lukenut "ne ovat Suomen seuraavat kansantaudit". Jep, juuri näin. Sen takia mä tätä blogia haluan pitää. Nämä sairaudet ovat kauhean yleisiä, yleistyvät koko ajan, ja niistä ei siltikään juuri tiedetä. Mä haluan että tiedetään, se helpottaa sairastavien elämää (joka on jo muutenkin ihan tarpeeksi vaikeaa). Lisäksi mä haluan tarjota sairastaville jonkinasteista vertaistukea tämän blogin kautta. Mulla ei ehkä ole ihan tasan sama sairaus kuin sulla, ja voi olla että me ollaan sairauksiemme kanssa ihan eri asteilla, mutta silti, mä ymmärrän. I feel your pain. Ainakin paremmin kuin se perusterve.

Menipä siirappiseksi tuo loppu. Mulla vaan on järjetön halu auttaa apua tarvitsevia. Siksi mä jaksan näistä IBD-asioistakin paasata.

PS. Hyvää itsenäisyyspäivää!

perjantai 4. joulukuuta 2015

Kirjavinkki suolistovammaisille

IBS:ää sairastavalle ruoka on karmea kaveri. Aluksi et edes tiedä, mitkä ainesosat sopivat, mitkä eivät. Tuskailet sitten sen kanssa, uskallatko syödä mitään vai oletko suosiolla syömättä. FODMAP on sana, joka vilahtaa joka välissä, ja jatkuvasti hoetaan, että FODMAP-dieetistä on apua.

No mites hitossa täysi vatsanoviisi sitten tietää, miten FODMAP-dieetille ryhtyä? Ei mitenkään. Itse olin aluksi aivan ulalla asiasta ja pelkäsin kaikkea. Luin tietoa netistä, mutta välillä tiedot ovat ristiriidassa keskenään. Sitten törmäsin kirjaan, josta ajattelin saavani apua. Ja jonkin verran sainkin.

Kuva täältä
Tässä on helppo, selkeä opas, jota suosittelen jokaiselle IBS-diagnoosin saavalle. Se alkaa yleisellä selostuksella FODMAPista, siihen kuuluvista ruoka-aineista ja jopa vatsavaivoista (se jopa johdattaa lääkäriin, mitä harvat oppaat tekevät). Tuntuu, että sen kirjoittaja/kokoaja on ruuansulatusvaivainen, sillä siinä puhutaan vaivoista, jotka jokainen meistä voi allekirjoittaa.

"Et viihdy ulkona ja julkisilla paikoilla, koska et voi olla varma, milloin täytyy päästä vessaan. -- Kieltäydyt kutsuista tilaisuuksiin, koska sinun pitää olla lähellä kotivessaa."

Kuulostaa tutulta, eikö? Näistä kuvailluista vaivoista vatsavaivainen tunnistaa kyllä itsensä.

Teoksen etu ei kuitenkaan ole siinä, että se luettelee KYLLÄ- ja EI-listat sallituista ruoka-aineista (minkä se toki tekee, hyvin selkeästi) ja antaa FODMAP-ystävällisiä ohjeita, vaan se, että siinä on 2 viikon ruokasuunnitelma. Eli jos olet juuri saanut diagnoosin, etkä tiedä, millä helpottaa oloasi, tässä on hyvä aloitus. Ohjeet sopivat myös Chronia tai colitis ulcerosaa sairastaville.

Ohjeet on lajiteltu ruokajakoihin (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen jne) ja jokaisen kohdalla ne on lajiteltu vielä akuuttiin vaiheeseen sopiviksi (nämä ohjeet eivät sisällä FODMAPeja) ja kohtuullisesti FODMAPeja sisältäviin annoksiin. Kaiken kaikkiaan siis kelpo systeemi. Kahden viikon ajaksi on jokaiselle päivälle jokaiselle aterialle eri annos, joten näihin resepteihin ei kyllästy. 

Suosittelen todella lämpimästi etsimään kirjan käsiin. Kirjastoissa sitä tuntuu olevan, Sen voi tilata Adlibriksestä tai Cdon.comista (täältä edullisimmin). Suomalaisesta kirjakaupasta sen voi tilata, kenties löytyy jopa myymälästä paikan päältä.

Lopuksi haluan jakaa kirjasta suosikkireseptini, joka toimii aamupalana, välipalana tai iltapalana. Hyväksi todettu, siskojenkin hyväksymä. Ei sisällä FODMAP-aineksia lainkaan.


Tattariletut
8 lettua, 4 annosta
  • 4 isoa munaa
  • 2 ½ dl makeuttamatonta mantelimaitoa
  • ripaus merisuolaa
  • 2 ½ dl tattarijauhoa
  • 2 rkl kookosöljyä

1. Sekoita munat, mantelimaito ja suola. Lisää tattarijauho. Sekoita, kunnes taikina on tasaista.
2. Kuumenna lettupannu tai pieni paistinpannu. Lisää kookosöljyä niin, että se peittää ohuelti koko pannun.
3. Laita runsas desilitra taikinaa pannulle. Sekoita ja anna levitä tasaisesti pannuun.
4. Vähennä pannun lämpöä ja paista noin kaksi minuuttia, kunnes letun alapinta on kullanvärinen. Käännä lettu ja paista toista puolta noin minuutti.
5. Siirrä valmiit letut lämpimään, kun paistat loput letut. Tarjoile heti.
6. Letut voi tehdä myös etukäteen. Laita väliin leivinpaperia, niin ne eivät tartu toisiinsa. Ne säilyvät jääkaapissa noin 3 päivää tai pakastimessa kaksi kuukautta.



Etukäteen voin antaa vinkkinä, että tällä nestemäärällä taikina on aika tynkkyä. Voi siis vähentää jauhojen määrää hiukan tai lisätä nesteen  määrää. Jostain syystä näitä tehdessä myös käryää ja paljon (johtuneekohan kookosöljystä vai tattari/mantelimaitoyhdistelmästä, en tiedä), joten kannattaa avata ikkunaa tai pistää liesituuletin huutamaan tai ottaa suosiolla paristo irti palovaroittimesta. Olen myös säilyttänyt näitä jääkapissa yli 3 päivää, enkä pilalle huomannut menneen.

Näiden kanssa voi tarjoilla mitä vain. Kirja ehdottaa voita ja sitruunamehua, tai munakokkeli- tai kalkkunatäytettä. Itse rakastan näitä lorauksen vaahterasiirappia kanssa. Vaahterasiirappikin on FODMAP-ystävällinen, kun määrät pitää matalana (ohje on muistaakseni 1 rkl?).


Onko teillä jotain kirjavinkkejä suolistovammaisille?